Käytiin pikkusysterini kanssa tänään faijaa kahtomassa terveyskeskuksen kappelissa, ennen kuin veivät hänet tuhkattavaksi. En tiedä tekikö se nyt oikein hyvääkään käydä siellä, vedet valuivat meidän kummankin likan silmistä samantein kun nähtiin hänet siinä arkussa. Faija näytti jotenkin niin reppanalta siinä arkussa ;(

Ei me kauaa voitu siellä olla, oli niin... ahdistavaa? Hänet oli avattu kuolinsyyn selville saamiseksi, pääkin oli jotenkin oudon muotoinen ja naama oli jotenkin vino.Laitoin 4 punaista ruusua siihen rinnan päälle, yhden jokaiselta lapseltaan. Silitin otsasta ja sanoin että hyvää matkaa faija, kuivattiin kyyneet ja lähdettiin kaupunkiin.

No eikös kohta vastaan tullut faijan hyvä tuttu juttelemaan, ja iloisesti kyselee faijan kuulumisia. Hän ei ollut kuullut mistään, että isäni on kuollut...vaikka koko muu kaupunki tietää jo kuolinsyynkin...vaikkei oikeuslääkärikään ja me sukulaisetkaan emme sitä vielä tiedä... Että näin...